Museon virallinen perustamispäivä on 22. maaliskuuta 1924, jolloin rekisteröitiin edesmenneen säveltäjän ja urkurin perinnön säilyttämisestä vastaava Peeter Süda Mälestuse Jäädvustamise Ühing -yhdistys. Museo toimi alun perin Kadriorgin palatsissa. Südan perinnön keräämisen ja järjestämisen ohella vuonna 1929 ryhdyttiin keräämään myös muihin virolaisiin säveltäjiin ja musiikkialan henkilöihin liittyvää aineistoa, ja vuonna 1931 yhdistyksen nimeksi vaihtui Musiikkimuseon yhdistys. Vuonna 1933 museo muutti nykyiseen osoitteeseensa, eli Tallinnan konservatorion käytössä olleeseen Assauwen torniin, jonka ovet avattiin juhlallisesti yleisölle 1. maaliskuuta 1934.
Teatteritoimintaan liittyvän aineiston kerääminen aloitettiin 1900-luvun alussa, ja siihen liittyy eräs tarina. Vuonna 1908 Estonia-teatterin johtaja Karl Jungholz vieraili näyttelijä ja ohjaaja Heino Vaksin luona. Hänellä oli mukanaan eräs esine, joka oli kääritty Nora-esityksen mainosjulisteeseen. Keskustelun aikana Jungholz oli ikään kuin ohimennen maininnut pöydällä olevan mainosjulisteen ja sanonut, että olisi aika alkaa kerätä tällaista virolaiseen teatterielämään liittyvää aineistoa. Heino Vaksan kokoelma onkin koko teatterimuseon perusta. Teatterimuseoyhdistys perustettiin 1937 tavoitteenaan kerätä järjestelmällisesti teatteriin liittyvää aineistoa. Aluksi aineistoja säilytettiin Aleksanteri Nevskin katedraalin kellarissa Toompealla. Viron miehityksen päätyttyä 1941 Musiikki- ja teatterimuseon yhdistyksen kokoelmat yhdistettiin ja perustettiin Teatteri- ja musiikkimuseo. Museo on ollut osa Viron historiallista museota 2019 alkaen.
Museon
sadannen syntymäpäivän juhlistamiseksi 22. maaliskuuta 2024
avautuu Hulluja tarinoita teatterista ja musiikista -näyttely, jossa
esitellään iloisia, surullisia ja paikoin suorastaan uskomattomia
tarinoita virolaisten teatteri- ja musiikkialan henkilöiden
elämästä. Ensimmäistä kertaa näyttely kattaa koko
museorakennuksen. Näin vieraat pääsevät tiloihin, joissa on
vuosikymmeniä säilytetty teatteri- ja musiikkikokoelmia, ja jotka
ovat siksi olleet suljettuna yleisöltä. Vierailijoille avautuu
esimerkiksi kokonaisuudessaan 1300-luvulta peräisin oleva Assauwen
torni, joka on osa Tallinnan vanhankaupungin historiallista
kaupunginmuuria. Museossa on myös viihtyisä sisäpiha sekä Peeter
Süda -sali, jossa järjestetään musiikki- ja teatteritilaisuuksia.
Näyttelyyn liittyy mielenkiintoinen yleisöohjelma, konsertteja ja
myös museon syntymäpäiväjuhlat koko kaupungin väelle.
Säveltäjä ja urkuri Peeter Südan kuoltua vuonna 1920 hänen sävellys- ja nuottikokoelmansa tuotiin vanhojen esineiden ja kansanmusiikin keräilijän August Pulstin aloitteesta Tallinnan virolaiseen museoon Kadriorgin palatsiin, jossa se oli esillä Peeter Südan nimeä kantavassa huoneessa aina vuoteen 1926 asti.
Viron Teatteri- ja musiikkimuseo perustettiin virallisesti vuonna 1924, jolloin Peeter Südan perinnön säilyttämisestä huolehtiva yhdistys rekisteröitiin. Südan perinnön keräämisen ja järjestämisen ohella vuonna 1929 ryhdyttiin keräämään myös muihin virolaisiin säveltäjiin ja musiikkialan henkilöihin liittyvää aineistoa, ja vuonna 1931 yhdistyksen nimeksi vaihtui Musiikkimuseon yhdistys. Vuonna 1933 museo muutti nykyiseen osoitteeseensa, eli Tallinnan konservatorion käytössä olleeseen Assauwen torniin, jonka ovet avattiin juhlallisesti yleisölle 1. maaliskuuta 1934.
Teatterihistorian tallentamisen tarina alkaa vuodesta 1934, jolloin Albert Üksip, Leo Kalmet, Andres Särev, Eduard Reining ja Heino Vaks perustivat teatterimuseoyhdistyksen tavoitteenaan kerätä teatteriin liittyvää aineistoa. Aluksi aineistoja säilytettiin Aleksanteri Nevskin katedraalin kellarissa Toompealla. Viron miehityksen päätyttyä 1941 Musiikki- ja teatterimuseon yhdistyksen kokoelmat yhdistettiin ja perustettiin valtiollinen keskusmuseo eli teatteri- ja musiikkimuseo. Vuonna 1982 museon toinen toimipiste, Andres Särevin kotimuseo, avattiin osoitteessa Tina 23, jossa aviopari Andres ja Anna Särev asuivat vuosina 1937–1980.
Assauwen torni
Teatteri- ja musiikkimuseo toimii vanhassakaupungissa rakennuksessa, joka on osa suorastaan ainutlaatuista historiallista kaupunginmuuria. Rakennuksen erityisin osa on keskiaikainen Assauwen torni, josta vierailijat voivat lukea lisää äskettäin uudistetun sisäpihan infotauluilta. Assauwen pihalle vie nyt kätevä ramppi, ja pihalla voidaan järjestää erilaisia tapahtumia. Aiemmin osa tornista oli arkistokäytössä, mutta uuden Hulluja tarinoita teatterista ja musiikista -näyttelyn myötä tornin kaikki kerrokset ovat avoinna yleisölle.
Tiesitkö?
- Assauwen tornin paikalla oli ennen kaupungin perustamista pieni soinen järvi, jonka vesi virtasi mereen nykyistä Sauna-katua pitkin kulkeneen puron kautta.
- Assauwen torni on yli 600 vuotta vanha. Nykyinen puolikaareva torni on rakennettu noin vuonna 1400 kaupunginmuurin ensimmäisen korotetun osan päälle. 1480-luvulla torniin lisättiin uusi aiempaan verrattava puolustustasanne, mutta joka edeltäjästään poiketen varustettiin katolla.
- Torni sai nimensä 1300-luvun lopulla kadun toisella puolella asuneen kaupunginpaimen Asson mukaan.
- Keskiajan päätyttyä torni menetti sotilaallisen merkityksensä, siirtyi yksityiseen omistukseen ja sitä käytettiin varastona. Sekä sisäpihan että kadun puoleiset oviaukot ovat peräisin tältä ajalta. Alakerta toimi 1800-luvulla hevostallina ja ylhäällä säilytettiin heiniä.
- 1920-luvulla täytetyn vallihaudan päälle tehty tontti torneineen siirtyi Tallinnan konservatorioyhdistykselle.
- Museo muutti Müürivahe-kadulle vuonna 1933, ja ensimmäinen näyttely avautui 1. maaliskuuta 1934. Aluksi museolla oli käytettävissään vain Assauwen tornin alaosa.
