Avaleht > Näyttelyt verkossa
Näyttelyt verkossa

Viron Historiallisen Museon verkkonäyttely “Baltian ketju 25”

23. elokuuta 2014 kului 25 vuotta Baltian ketjusta, joka on tunnetusti isoin joukkomielenosoitus Viron historiassa ja yksi isoimpia maailman historiassakin. Viron Historiallinen Museo juhlii neljännesvuosisadan kulumista valtavasta mielenosoituksesta verkkonäyttelyllä “Baltian ketju 25”.

Baltian maiden kansanrintamien poliittisen mielenosoituksen aikana 23. elokuuta 1989 pitivät arviolta jopa 2 miljoona virolaista, latvialaista ja liettualaista toisiaan käsistä, muodostaen näin yli kolmen valtion alueelle ulottuneen, yli 600 km pitkän ihmisketjun. Tällä osoitettiin mieltä 50 vuotta aikaisemmin Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välillä solmitun sopimuksen, Molotov-Ribbentropin sopimuksen salaista lisäpöytäkirjaa vastaan. MRP:lla jakoi kaksi aggressiivista diktatuuria keskenään etupiirit Keski- ja Pohjois-Euroopassa, ja siten tasoitettiin tietä toisen maailmansodan syttymiseksi sekä Baltian maiden itsenäisyyden hävittämiseksi.

Viron Historiallisen Museon verkkonäyttely “Baltian ketju 25” keskittyy sekä MRP:n merkitykseen että sen seurauksiin. Baltian ketjun teema sisältää seuraavia kokonaisuuksia: joukkomielenosoituksen rooli Baltian-maiden uudelleen itsenäistymisen prosessissa laajemmin; samoin tutkitaan, miten MRP:n vastaiseksi mielenosoituksesi ihmisketjua valmisteltiin ja miten se järjestettiin. Koska tämä on emotionaalinen tapahtuma, johon osallistui hyvin paljon ihmisiä, muodostaa tärkeän osan näyttelystä Baltian ketjun järjestäjien ja osallistujien lyhyistä muistelmista koottu monitasoinen mosaiikki.

Verkkonäyttelyä tukee installaatio fyysisessä tilassa. Viron Historiallisen Museon Maarjamäen linnassa on Viron Tasavallan historiaa käsittelevään suurnäyttelyln “ITSENÄISYYDEN TAHTO” lisätty Baltian ketjun temaattinen installaatio, jossa voi myös tutustua verkkonäyttelyyn.

Verkkonäyttely “Baltian ketju 25” on avoinna viroksi, englanniksi ja venäjäksi osoitteessa baltikett.ajaloomuuseum.ee

Virtuaalinäyttely "MUISTI. Neuvostoaikaiset monumentit Maarjamäen linnan puistossa"

Viron Historiallisen Museon virtuaalinäyttely esittelee Maarjamäen linnan viereen viime vuosikymmenenä kerääntyneitä neuvostoaikaisia monumentteja. Niiden kokoamisessa on ollut tavoitteena muotoilla Maarjamäen linnan puistoon ulkonäyttely, joka esittelee yhtä ajanjaksoa täkäläisestä menneisyydestä.

am mm9366Melkein kaikki monumentit ovat taiteellisesti korkeatasoisia ja ne ovat säilyttämisen arvoisia myös taidehistoriallisesta näkökulmasta. Silti ne kertovat monille tuskallisesta ajanjaksosta, jonka aikana Viron Tasavalta oli miehitetty, ja tapahtumista, joita on hankalaa muistaa.
Kun Viron Tasavalta alistettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944, alkoi monumentaalisen muistomaiseman muokkaaminen. Viro puhdistettiin kaikista edellisen valtion epäsopivista monumenteista, mikä tarkoitti satojen muistomerkkien poistamista ja purkamista. Toisaalta aloitettiin myös ns. omien muistomerkkien pystyttäminen: ensiksi järjestettiin suunnittelukilpailut Suuren isänmaallisen sodan voiton juhlimiseksi tarkoitetulle monumentille, Viktor Kingissepan ja Johannes Lauristinin patsaille Tallinnassa; tätä seurasivat uusien Neuvostoliiton ideologiaan sopivien sankarien patsaiden suunnittelukilpailut ja pystytykset.
Sama kohtalo, joka 1940-luvulla oli Viron vapaussodan monumenteilla, oli Viron uudelleenitsenäistymisen aikana neuvostoaikaisilla monumenteilla. 1990-luvun alussa purkivat viranomaiset tai kansa spontaanisti suurimman osan kommunistijohtajien ja vallankumouksellisten hahmojen patsaista. Monet niistä ovat tähän mennessä saapuneet Viron Historialliseen Museoon.
Virtuaalinäyttely "MUISTI" on ajan mittaan laajeneva näyttely. Sitä kootessa ilmeni, että suuri osa tietoja monumenttien purkamisesta sekä patsaiden pystyttämisestä on unohtunut. Toivomme näyttelyn vierailijoiden avulla voivamme täydentää olemassa olevaa tietoa.

Löydät virtuaalinäyttelyn "MUISTI" seuraavasta osoitteesta: ajaloomuuseum.ee/noukogude-monumentaalskulptuur/
Näyttelyn tekstit ovat viroksi ja englanniksi.

HÜVASTI, CHARLIE! 20 AASTAT KOMMUNISMI KOKKUVARISEMISEST EUROOPAS

Euroopa Komisjoni Eesti Esinduse ja Euroopa Parlamendi Eesti Infobüroo näituse koostas Eesti Ajaloomuuseum. Rändnäitus külastas kümmet Eesti erinevat paika ja on nüüdseks kättesaadav veebilehe vahendusel.  „Hüvasti Charlie!“ vaatab tagasi murrangulistele sündmustele, mis aastatel 1987–1991 kujundasid ümber Euroopa kaardi, arutleb kommunismi kokkuvarisemise põhjuste üle ning püüab uuesti hinnata maailma, kus elame praegu.

Kaks aastakümmet tagasi lahutas demokraatlikku Lääne-Euroopat ja kommunistlikku Ida-Euroopat raudne eesriie – läbitungimatud riigipiirid ning kahe ideoloogia vaheline kuristik. Külma sõja eraldusjooni sümboliseeris Berliini müür ühes piirikontrollpunktidega, millest tuntuim oli punkt nimega Charlie. Tollal ennustasid vähesed Euroopale ühist tulevikku. Järsku varises see külmas sõjas kangestunud maailmakord kokku. Berliini müür langes ning muutus kommunistlike diktatuuride sümbolist uue, lootusrikkama ajastu sümboliks. Koos müüriga jäeti hüvasti ka Charlie-nimelise kontrollpunktiga. Kommunismi lõpu ja Euroopa ühendamise pöördelise tähtsusega ajaloosündmusi tutvustav näitus vaatleb Eesti taasiseseisvumist ja Nõukogude Liidu lagunemist kõrvuti revolutsioodega Ida-Euroopa riikides, püüdes asetada Eesti ja Balti riigid selgemini Euroopa ajalookaardile. Ajaloosündmuste vahetumaks mõistmiseks räägivad kaasa aastate 1987-1991 murrangutes olulist rolli mänginud persoonid, kelle lugude abil seotakse mitmetahuliseks tervikuks kommunistliku utoopia lammutamine nii poliitikas, kultuuris kui ka igapäevaelus.

Lisateave: Herke Vaarmann, Rändnäituse „Hüvasti, Charlie! 20 aastat kommunismi kokkuvarisemisest Euroopas“ projektijuht

Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

 

SOOLAPABERFOTOD EESTI AJALOOMUUSEUMI KOGUS

Valminud on veebikataloog Eesti Ajaloomuuseumi fotokogu soolapaberfotodest. Kataloogi leiate aadressilt:

http://soolapaberfoto.virtuaalmuuseum.ee

KLAASILASTE ÜRGISA. MAKS ROOSMA 100

Eesti Ajaloomuuseumi ja Ennistuskoda Kanut koostöös valminud virtuaalnäitus "Klaasilaste ürgisa. Maks Roosma 100"

http://roosmaa.virtuaalmuuseum.ee/

VICTORIA & ALBERTI MUUSEUMI PROJEKT "CHILDREN OF REVOLUTION". PLAKATINÄITUS

Näitus Designing Democracy: Posters and the Political Transformation of Europe 1989–1991 on kättesaadav V&A Muuseumi kodulehe aadressil: http://www.vam.ac.uk/collections/prints_books/features/designing_democracy/index.html

20. novembril 2009 toimus Londonis Victoria & Alberti Muuseumis näituse „Demokraatia kujundamine: plakatid ja poliitilised muudatused Euroopas 1989–1991“ pidulik avamine. Eesti Ajaloomuuseum koostas näitusel olevate Eesti plakatite kirjeldused.
...........
Ida-Euroopas 1989. aastal toimunud pööret demokraatiale tähistati 2009. aastal projektiga „Revolutsiooni lapsed“ (Children of the Revolution). Selle raames tehti veebis kättesaadavaks üle 250 Victoria & Alberti Muuseumi kogusse kuuluva plakati, mis peegeldavad murrangulist ajajärku. Näitus Designing Democracy: Posters and the Political Transformation of Europe 1989–1991 on kättesaadav V&A Muuseumi kodulehe aadressil: http://www.vam.ac.uk/collections/prints_books/features/designing_democracy/index.html Plakatid on leitavad ka kasutades otsingut (Search Collections).
...........
V&A Muuseumi kollektsiooni digiteerimise raames kaasati projekti rahvusvaheline grupp eksperte eesmärgiga saada rohkem infot plakatite ja nende loomise konteksti kohta, et teadvustada, millised sündmused seisid konkreetse plakati loomise taga ning mida plakatil kujutatu tähendab.
...........
Katalogiseerimise projekti juhtis Catherine Flood (kuraator, V&A Muuseum). Eestist osalesid projektis Ene Hiio (Eesti Ajaloomuuseumi teadur-koguhoidja), Tõnis Liibek (Eesti Ajaloomuuseumi teadusdirektor) ja Toomas Hiio (Eesti Sõjamuuseumi direktori asetäitja teadusalal). Projekti koordineeris Eesti Vabariigi kultuuriesindaja Suurbritannias Reet Remmel.
...........
20. novembril 2009 toimus V&A Muuseumis seminar, kus arutleti mitmeid projektiga seonduvaid probleeme –  millised on plakatite analüüsimise metodoloogiad, plakatite tänapäevane kasutamine nende tähendus ja selle muutumine ajas jne. Seminari materjalide ning näituse baasil valmistatakse ette kataloog, mis ilmub 2010. aastal.
...........
Plakatite digiteerimist toetas Euroopa Komisjoni Suurbritannia Esindus  http://ec.europa.eu/unitedkingdom